Vuoden 2026 alusta rakentamislupaan tuli käsittelyn määräaika, tietomallivaatimus ja ilmastoselvitys. Näin valmistelet hakemuksen huolella.

Continue reading →

Suomessa rakennetaan ympäri vuoden, mutta syksy ja talvi asettavat rakennushankkeelle omat haasteensa. Sateet, kosteus, pakkaset ja lyhyet päivät vaikuttavat työmaan olosuhteisiin. Yksi tärkeimmistä asioista on kosteudenhallinta. Kosteusvauriot ovat suomalaisessa rakentamisessa tunnettu ongelma, ja niiden korjaaminen jälkikäteen on kallista. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten kosteusriskejä hallitaan järjestelmällisesti, ja esittelemme Kuivaketju10-toimintamallin.

Miksi syksy on kosteuden kannalta kriittinen?

Syksyllä ilma on kosteaa, sateita on paljon ja materiaalit kuivuvat hitaasti. Jos rakenteet suljetaan ennen kuin ne ovat kuivuneet riittävästi, kosteus voi jäädä rakenteisiin. Talvella pakkanen hidastaa betonin kuivumista ja voi vaurioittaa tuoretta valua, jos sitä ei suojata. Siksi suunnittelulla, suojauksella ja mittauksilla on syksyllä ja talvella erityisen suuri merkitys.

Mikä on Kuivaketju10?

Kuivaketju10 on Rakentamisen Laatu RALA ry:n ylläpitämä rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli. Sen tavoitteena on vähentää kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Malli perustuu ajatukseen ketjusta: kosteusriskit torjutaan hankkeen kaikissa vaiheissa, ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavasti.

Toimintamalliin kuuluu riskilista, jossa on esitetty suomalaisen rakentamisen kymmenen keskeisintä kosteusriskiä, sekä todentamisohje, joka opastaa niiden torjumiseen. RALAn mukaan näiden riskien hallinnalla voidaan välttää yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.

Kuinka toimintamalli etenee?

Kuivaketju10 kattaa hankkeen kaikki vaiheet tilaamisesta käyttöönottoon ja käyttöön. Toimintaprosessi etenee pääpiirteissään näin:

1. Tilaaja valtuuttaa kosteudenhallintakoordinaattorin, joka valvoo ja ohjaa mallin toteutumista koko prosessin ajan.
2. Urakkasopimuksiin kirjataan sitoutuminen Kuivaketju10-mallin käyttöön.
3. Aikataulun realistisuus arvioidaan ensin koordinaattorin ja myöhemmin suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa.
4. Suunnittelijat tarkentavat riskilistan ja todentamisohjeen hankkeen erityispiirteiden mukaisiksi.
5. Urakoitsijat toteuttavat suunnitelmat sekä todentavat ja dokumentoivat riskikohtien onnistuneen toteutuksen. Koordinaattori valvoo todentamista.

Toteutusta tukee sähköinen järjestelmä, johon dokumentaatio tallennetaan. Kun malli on toteutettu systemaattisesti, kohteelle voidaan hakea RALA Kuivaketju10 -statusta, joka on puolueeton osoitus mallin noudattamisesta.

Realistinen aikataulu on kosteudenhallintaa

Moni kosteusongelma syntyy kiireestä. Kun aikataulu on liian tiukka, rakenteita suljetaan ennen kuin ne ovat kuivuneet, tai pintoja päällystetään liian aikaisin. Siksi Kuivaketju10 korostaa aikataulun realistisuuden arviointia jo hankkeen alussa. Erityisesti talviolosuhteet on huomioitava: lämmitys, kuivatus ja sääsuojaus vievät aikaa ja maksavat, mutta ne ovat edullisempia kuin myöhemmät korjaukset.

Käytännön keinoja syksyn ja talven työmaalle

• Sääsuojaus: rakenteiden ja materiaalien suojaaminen sateelta ja lumelta on perusta. Kokonaisuuden suojaaminen sääsuojalla voi olla perusteltua vaativissa kohteissa.
• Materiaalien varastointi: kosteudelle herkät materiaalit säilytetään kuivassa, maasta irti ja suojattuna.
• Kosteusmittaukset: rakenteiden kuivuminen todennetaan mittaamalla ennen päällystämistä. Mittaukset dokumentoidaan.
• Betonin talvivalut: tuore betoni suojataan pakkaselta, ja lämmitys ja kuivatus suunnitellaan etukäteen.
• Selkeä vastuunjako: jokainen osapuoli tietää, kuka vastaa mistäkin kosteusriskistä.

Hyöty tilaajalle ja käyttäjälle

Kosteudenhallinta ei ole vain urakoitsijan asia. Tilaaja hyötyy siitä, että rakennus säilyy kuivana ja terveellisenä, takuukorjauksia on vähemmän ja elinkaarikustannukset pysyvät hallinnassa. Käyttäjä puolestaan saa terveellisen ympäristön. Kuivaketju10-mallissa rakennuksen huoltokirjaan lisätään myös ohjeet käytön aikaiseen kosteudenhallintaan, jotta hyvä lopputulos säilyy vuosia.

Lopuksi

Hyvät rakentamisen käytännöt näkyvät erityisesti haastavissa olosuhteissa. Kun kosteusriskit tunnistetaan ajoissa, aikataulu on realistinen ja onnistuminen todennetaan, syksyn ja talven rakentaminen sujuu laadukkaasti. Lisätietoa toimintamallista löytyy RALAn verkkosivuilta.

Pikavippi on lyhytaikainen laina, joka tarjoaa nopean ratkaisun äkilliseen rahantarpeeseen. Tämä rahoitusmuoto on saavuttanut suosiota Suomessa sen helppouden ja saatavuuden vuoksi. Pikavippiä voi hakea helposti verkossa tai tekstiviestillä, ja lainapäätös saadaan usein välittömästi.

Yksi pikavipin merkittävimmistä ominaisuuksista on sen nopeus. Kun odottamattomat menot yllättävät, pikavippi tarjoaa välittömän ratkaisun ilman monimutkaista hakuprosessia tai pitkää odotteluaikaa. Monet lainanantajat tarjoavat pikavippejä ilman vakuuksia tai takaajia, mikä tekee niiden hakemisesta entistä helpompaa.

Vaikka pikavipit tarjoavatkin nopean avun, on tärkeää tiedostaa niiden kustannukset ja takaisinmaksuehdot. Usein pikavipit ovat korkeakorkoisia, mikä voi tehdä niiden takaisinmaksun haastavaksi, jos lainaa ei harkitse tarkasti. Lisäksi pikavippien lyhyt takaisinmaksuaika voi aiheuttaa paineita talousbudjetin hallinnassa.

Onkin tärkeää harkita huolellisesti tarvetta pikavipille ja varmistaa, että sen takaisinmaksu on mahdollista omassa taloustilanteessa. Pikavippi voi olla hyödyllinen väline äkillisten menojen kattamisessa, mutta sen käyttöä tulisi harkita harkiten ja vastuullisesti.

  1  Yleiset säännökset
    1 §   Lain yleinen tavoite
    2 §   Lain soveltamisala
    3 §   Vaikutukset muuhun suunnitteluun ja päätöksentekoon
    4 §   Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä
    5 §   Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet
    6 §   Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen
    7 §   Kaavoituskatsaus
    8 §   Kehittämiskeskustelu
    9 §   Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa
    10 §   Kaavan laatijan pätevyys
    11 §   (kumottu)
    12 §   Rakentamisen ohjauksen tavoitteet
    13 §   Suomen rakentamismääräyskokoelma
    14 §   Rakennusjärjestys
    15 §   Rakennusjärjestyksen hyväksyminen
    16 §   Suunnittelutarvealue
  2  Viranomaiset
    17 §   Asianomaisen ministeriön tehtävät
    18 §   Alueellisen ympäristökeskuksen tehtävät
    19 §   Maakunnan liiton tehtävät
    20 §   Kunnan tehtävät
    21 §   Kunnan rakennusvalvontaviranomainen
  3  Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
    22 §   Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
    23 §   Tavoitteiden valmistelu
    24 §   Tavoitteiden toteuttaminen ja huomioon ottaminen
  4  Maakunnan suunnittelu
    25 §   Maakunnan suunnittelun tehtävät
    26 §   Maakunnan liitto
    27 §   Maakuntakaavan laatiminen
    28 §   Maakuntakaavan sisältövaatimukset
    29 §   Maakuntakaavan esitystapa
    30 §   Maakuntakaavamääräykset
    31 §   Maakuntakaavan hyväksyminen ja vahvistaminen
    32 §   Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
    33 §   Rakentamisrajoitus
    34 §   Maan lunastaminen
  5  Yleiskaava
    35 §   Yleiskaavan tarkoitus
    36 §   Yleiskaavan laatimistarve
    37 §   Yleiskaavan hyväksyminen
    38 §   Kiellot yleiskaavaa laadittaessa
    39 §   Yleiskaavan sisältövaatimukset
    40 §   Yleiskaavan esitystapa
    41 §   Yleiskaavamääräykset
    42 §   Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
    43 §   Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset
    44 §   Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena
    45 §   Oikeusvaikutukseton yleiskaava
  6  Kuntien yhteinen yleiskaava
    46 §   Kuntien yhteinen yleiskaava
    46a §   Pääkaupunkiseudun yleiskaava
    47 §   Yhteisen yleiskaavan laatiminen, hyväksyminen ja vahvistaminen
    48 §   Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan suhde
    49 §   Yleiskaavaa koskevien säännösten soveltaminen
  7  Asemakaava
    50 §   Asemakaavan tarkoitus
    51 §   Asemakaavan laatimistarve
    52 §   Asemakaavan hyväksyminen
    53 §   Kiellot asemakaavaa laadittaessa
    54 §   Asemakaavan sisältövaatimukset
    55 §   Asemakaavan esitystapa
    56 §   Asemakaava maanalaisia tiloja varten
    57 §   Asemakaavamääräykset
    57a §   Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus
    58 §   Asemakaavan oikeusvaikutukset
    59 §   Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus
    60 §   Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi
    61 §   Ajanmukaisuuden arvioinnin vaikutukset
  8  Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus
    62 §   Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa
    63 §   Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
    64 §   Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
    65 §   Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville
    66 §   Viranomaisneuvottelu
    67 §   Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä
  9  Kansalliset kaupunkipuistot
    68 §   Kansallinen kaupunkipuisto
    69 §   Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen
    70 §   Puistoa koskevat määräykset
    71 §   Puiston lakkauttaminen tai määräysten muuttaminen
  10  Ranta-alueita koskevat erityiset säännökset
    72 §   Suunnittelutarve ranta-alueella
    73 §   Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset
    74 §   Maanomistajan oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen
    75 §   Yhteiskäyttöalueet ja yleiset alueet
    76 §   Yleiskaavan laatimiskustannukset ranta-alueella
    77 §   Viranomaisneuvottelu
  11  Tonttijako
    78 §   Tonttijako
    79 §   Erillisen tonttijaon laatiminen
    80 §   Tonttijaon muuttaminen ja kumoaminen
    81 §   Tonttijaon oikeusvaikutukset
    82 §   Tonttijaon laatimisesta aiheutuvat kustannukset
  12  Kadut ja muut yleiset alueet
    83 §   Yleinen alue, katualue ja liikennealue
    84 §   Kadunpito
    85 §   Kadun rakentaminen
    86 §   Kadunpitovelvollisuuden alkaminen ja kadunpitopäätös
    86a §   Maantien muuttaminen kaduksi
    87 §   Kadunpitopäätöksestä ilmoittaminen
    88 §   Tonttiliittymä ja pääsytie
    89 §   Johtojen, laitteiden ja rakennelmien siirtäminen
    90 §   Muiden yleisten alueiden toteuttaminen
    91 §   Toteuttamisvastuun siirto maanomistajalle tai -haltijalle
  12a  Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
    91a §   Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin
    91b §   Maankäyttösopimukset
    91c §   Kehittämiskorvaus
    91d §   Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset
    91e §   Kehittämiskorvaus kunnan aikaisemmin toteuttamalla alueella
    91f §   Kehittämiskorvauksen enimmäismäärä
    91g §   Kehittämiskorvauksen määrääminen ja kehittämiskorvaukselle suoritettava korko
    91h §   Lausunnon pyytäminen ja maanomistajien kuuleminen
    91i §   Vastuu kehittämiskorvauksesta ja kehittämiskorvauksen maksuunpanon ajankohta
    91j §   Kehittämiskorvauksen maksuunpano, erääntyminen ja viivästyskorko
    91k §   Erityiset maksujärjestelyt
    91l §   Kehittämiskorvauksen kohdistaminen ennen maksuunpanoa
    91m §   Päätös kehittämiskorvauksen perimättä jättämisestä
    91n §   Vapautus tai lykkäys kehittämiskorvauksen suorittamisesta
    91o §   Kehittämiskorvauksen oikaisu maksuunpanon yhteydessä
    91p §   Kehittämiskorvauksen kirjaaminen
  13  Maan luovuttaminen ja lunastaminen
    92 §   Kunnan oikeus yksityisen tien alueeseen
    93 §   Maantien tiealueen siirtyminen kunnalle
    94 §   Katualueen siirtyminen kunnalle
    95 §   Katualueen haltuunotto
    96 §   Kunnan ja muun julkisyhteisön lunastusoikeus asemakaava-alueella
    97 §   Rakentamiskehotukseen perustuva lunastus
    98 §   Oikeus lunastaa toiselle kuuluva rakennus tai oikeus
    99 §   Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen
    100 §   Kaavan toteuttamista helpottava lunastus
    101 §   Lunastus- tai korvausvelvollisuus
    102 §   Lunastus- tai korvausvelvollisuuden rajoitus
    103 §   Lunastusmenettely ja korvauksen määrääminen
  14  Yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuva korvaus
    104 §   Korvattava katualue
    105 §   Maanomistajan maksettavaksi määrättävä katualueen korvaus
    106 §   Asemakaavan toteuttamisesta johtuva korvaus
    107 §   Katualueeseen kohdistuvien oikeuksien raukeaminen
    108 §   Korvaus rakennuksesta ynnä muusta sekä erityisestä vahingosta
    109 §   Korvausta koskevia säännöksiä
  15  Kehittämisalueet
    110 §   Kehittämisalueet
    111 §   Päätös nimeämisestä
    112 §   Erityisjärjestelyt kehittämisalueilla
  16  Rakentamista koskevia määritelmiä
  17  Rakentamisen yleiset edellytykset
  18  Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus
    125 §   Rakennuslupa
    126 §   Toimenpidelupa
    127 §   Rakennuksen purkamislupa
    128 §   Maisematyölupa
           01  Puiden kaataminen tonteilta (2.11.2012)
    129 §   Ilmoitusmenettelyn käyttäminen
  19  Lupamenettely ja lupaharkinta
    130 §   Lupamenettelyn perusteet
    131 §   Rakennuslupahakemus
    132 §   Ympäristövaikutusten arviointi
    133 §   Kuuleminen ja lausunnot
    134 §   Rakennuslupahakemuksen käsittely
    135 §   Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella
    136 §   Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella
    137 §   Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella
    138 §   Toimenpideluvan edellytykset
    139 §   Purkamisluvan edellytykset
    140 §   Maisematyöluvan edellytykset
    141 §   Lupamääräykset
    142 §   Lupapäätöksestä ilmoittaminen
    143 §   Luvan voimassaolo ja jatkaminen
    144 §   Aloittamisoikeus
    145 §   Lupa- ja valvontamaksu
    146 §   Rakentaminen puolustustarkoitusta varten
    147 §   Rakentamiseen liittyvä tilastointi
    148 §   Tyyppihyväksyntä
  20  Rakennustyön suoritus
    149 §   Rakennustyön suoritus ja valvonta
    150 §   Viranomaistarkastukset
    151 §   Rakennuttajavalvonta ja muu yksityinen tarkastus
    152 §   Rakennustuotteen ominaisuudet
    153 §   Rakennuksen käyttöönotto
    154 §   Rakennuksen purkamisen järjestäminen
  21  Rakentamiseen liittyvät järjestelyt
    155 §   Leikkipaikat ja oleskelualueet
    156 §   Autopaikkojen järjestäminen
    157 §   Jätehuolto
    158 §   Rakennusrasitteet
    159 §   Asemakaavan edellyttämä rasite
    160 §   Rasitejärjestely
    161 §   Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen
    162 §   Yhdyskuntateknisten laitteiden muuttaminen ja poistaminen
    163 §   Vähäisten laitteiden sijoittaminen
    164 §   Kiinteistöjen yhteisjärjestely
    165 §   Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen
  22  Rakennetun ympäristön hoito
    166 §   Rakennuksen kunnossapito
    167 §   Ympäristönhoito
    168 §   Kevyt rakennelma ja pienehkö laitos
    169 §   Ulkovarastointi
    170 §   Keskeneräinen rakennustyö tai hylätty rakennus
  23  Poikkeaminen
    171 §   Poikkeamisvalta
    172 §   Poikkeamisen edellytykset
    173 §   Poikkeamismenettely
    174 §   Poikkeamispäätös ja siitä ilmoittaminen
    175 §   Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä
    176 §   Tilapäinen rakennus
  24  Pakkokeinot ja seuraamukset
    177 §   Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttamiseksi
    178 §   Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi
    179 §   Määräys kadunpitovelvollisuuden toteuttamiseksi
    180 §   Rakennustyön keskeyttäminen
    181 §   Markkinavalvonta
    182 §   Uhkasakko ja teettämisuhka
    183 §   Tarkastusoikeus
    184 §   Virka-apu
    185 §   Rangaistukset
    186 §   Ilmoitus syytteen nostamiseksi
  25  Muutoksenhaku ja viranomaisen oikaisukehotus
    187 §   Oikaisuvaatimus
    188 §   Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä
    189 §   Muutoksenhaku kehittämisaluepäätöksestä
    189a §   Muutoksenhaku kehittämiskorvauksen määräämistä koskevaan päätökseen
    189b §   Muutoksenhaku kehittämiskorvauksen maksuunpanopäätökseen
    190 §   Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä
    191 §   Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä
    192 §   Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä
    193 §   Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta
    194 §   Valitusoikeus erillisestä tonttijaosta
    195 §   Viranomaisen oikaisukehotus kaava-asiassa
    196 §   Oikaisukehotuksen johdosta tehdyn päätöksen vaikutus valituksiin
  26  Erinäisiä säännöksiä
    197 §   Suhde muuhun lainsäädäntöön
    198 §   Eräiden päätösten tiedoksi antaminen
    199 §   Valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset
    200 §   Eräiden päätösten voimaantulo
    201 §   Kaavapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
    201a §   Rakennusluvan käsitteleminen lainvoimaa vailla olevan asemakaavan perusteella
    202 §   Muun päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
    203 §   Muutoksenhaun yhteydessä kaavaan ja rakennusjärjestykseen tehtävät muutokset
    204 §   Kaavan ja rakennusjärjestyksen muuttaminen ja kumoaminen
    204a §   Kaavoituksesta ja tonttijaosta aiheutuvien töiden suorittaminen
    205 §   Viranomaisen tiedonsaantioikeus
    206 §   Tarkemmat säännökset
  27  Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
    207 §   Voimaantulo
    208 §   Yleiset siirtymäsäännökset
    209 §   Kaavoja, rakentamismääräyksiä ja rakennusjärjestystä koskevat yleiset siirtymäsäännökset
    210 §   Voimassa olevaa seutukaavaa koskeva siirtymäsäännös
    211 §   Voimassa olevaa yleiskaavaa koskeva siirtymäsäännös
    212 §   Voimassa olevaa asemakaavaa ja tonttijakoa koskeva siirtymäsäännös
    213 §   Voimassa olevaa rakennuskaavaa koskeva siirtymäsäännös
    214 §   Voimassa olevaa rantakaavaa koskeva siirtymäsäännös
    215 §   Rakennus- ja toimenpidekieltoja koskevat siirtymäsäännökset
    216 §   Lupia koskevat siirtymäsäännökset
    217 §   Kerrosalaa koskeva siirtymäsäännös
    218 §   Rakennuskaavatien muuttuminen kaduksi
    219 §   Yleisen alueen toteuttamista koskeva siirtymäsäännös
    220 §   Kunnalta edellytettyä kaavoittajaa koskeva siirtymäsäännös